Ystävyyttä ja ulkoilua sekä hiukan maailman asioita

Ystävänpäiväviikko aukeni ihanan arkisena koko Patastenmäen koululle. Kaikki opet ja melkein kaikki koulunkäyntiohjaajatkin olivat töissä heti maanantaiaamusta alkaen. Muutamien, edellisviikolla taloa urhoollisesti pystyssä pitäneiden, mielestä opehuoneessa oli tosin hirveästi ihmisiä ja kauhea meteli 😆

Vahvuusvariksen seinällä oli ystävyyteen ja siten viikon teemaan sopivia haasteita:

- Sano kaverille positiivisia asioita.
- Pyydä joku uusi mukaan leikkeihin.
- Ole ystävällinen sille, joka jo oli ystävällinen sinulle.
- Aseta oma ystävällisyystavoite.

Minun ystäväni on kuin villasukka -kappale siivitti koko viikon ajan keskusradion kautta luettuja ystävätervehdyksiä. Sepä oli onnistunut hyvän mielen viikko. Oppiksen edustajat hoitavat luku- ja kortinjakohommat hienosti, ja olivat näin hiukan enemmän esillä luokkiensa edustajina. 

Alkuopetuksen luokissa ystävänpäiväkorttien saajat arvottiin, ja todella kauniita ja antaumuksella tehtyjä taiteiluita olikin näkyvillä. Niillä lienee kunniapaikkansa saajan kotonakin vielä pitkä aikaa.

Lomaa edeltävän viikon kruunu osui keskiviikkoon eli hiihtopäivään! Ei meitä sade tai loska tai nollakeli pelottanut, vaan päivä pidettiin kelejä uhmaten. Ja eihän siinä sitten ollutkaan  mitään epäselvää: ladut olivat hyvässä kunnossa ja luistavat, kenelläkään ei ollut kylmä, makkara ja vaahtokarkit maistuivat ihanilta, samoin Kiista-Veikkojen kanttiinin herkut ja kaikilla oli niin mukavaa! 

Toki reissu, noin 10km, oli aikamoinen ponnistus joillekin, mutta niin vain retkelle lähteneet palasivatkin hiihtämällä. (Omana toiveena olisi saada koululle kunnon setti lainavarusteita, jotta jokainen oppilas saisi edes muutaman kerran talven aikana koettaa hiihtämistä.)

Olympialaisten jälkihuumassa ja kavereiden kanssa taratellen matkat taittuivat hienosti.

Talviloma sujui kullakin lapsella ja aikuisella tahollaan ja tavallaan hienosti. Ukrainan sodan alkaminen oli kuitenkin järkyttävä ja pysäyttävä uutinen loman loppumetreillä. 

Koulun arki jatkuu loman jälkeen jo tiukasti. Kevätaurinko valaisee ja piristää, ja siitä meidän pitääkin pitää kiinni: tavallisesta arjesta. Kevääseen kuuluu kuitenkin mukavia päiviä, joilla arki saa perinteisiä piristeitä. Kalevalan päivän aikaan kaikuivat niin kanteleen soitot kuin laulutkin ja kansanperinteen parissa jatkettiin niin ikään laskiaisen aikaan sekä mäenlaskun ja laskiaispullien merkeissä. Korona muistuttelee vielä olemassaolostaan poissaoloina, ja oppilaiden kotitestitkin saatiin jakoon.